Olimme päättäneet osallistua Pyryn kanssa Junkkari-kokeeseen. Koe oli meille molemmille ensimmäinen koirakoe missään lajissa, joten ainakin isännällä oli perhosia vatsan pohjassa jonkin verran. Monenlaiset ajatukset pyörivät päässä ja jonkinlainen epävarmuus onnistumisesta tunki ajatuksiin. Kuitenkin avoimin ja reippain mielin lähdimme Oulusta aamulla noin 5.30 Lapuaa kohti. Matka meni hyvin ja Pyry oli rauhallinen. Edellisenä päivänä olimme merellä jahtihommissa, mikä osaltaan oli Pyrynkin rauhallisuuden syynä - Pyry kyllä nukkuu autossa lähes aina.
Paikalle Karhunmäkeen saavuimme noin 9.30 ja siellä oli jo avausseremoniat suoritettu. Kävimme ilmoittautumassa ja aloimme ihmettelemään, että mitähän meidän pitäisi sitten tehdä. Vähän aikaa pällisteltyämme meidän juttusille tuli toinen bretoni ohjaajansa kanssa. He olivat Aunon Anu ja bretonipoika Friski Foortti "Laku". Hän sitten opasti meitä ja päivä alkoi sujua ihan mukavasti. Katsoimme Lakun "näyttely" osuuden ja kävimme kuvauttamassa koirat sekä samalla annoimme Lakun ja Pyryn hieman telmiä keskenään. Sitten olikin jo Pyryn rakennekatselmuksen vuoro. Enhän minä osannut Pyryä mitenkään kummemmin esitellä, mutta rakennetuomari Anita Maljanen oli erittäin mukava ja neuvoi meitä, joten kaikki meni oikein hyvin. Pyrykin osasi olla todella mallikkaasti. Arvosanaksi saimme hyvä. "Virheinä" oli, että Pyry oli hieman liian kevyt ja kuono oli kapeahko, yksi hammas puuttui ja jotain muuta pientä kauneusvirhettä. Itse rakenne ja lihaksisto olivat kohdallaan oikein hyvin.
KANAKOIRIEN VESITYÖKOE
Sitten olikin vuorossa ensimmäinen koe - vesityökoe. Sitä olimmekin jo päässeet treenaamaan niin kapulalla kuin oikeilla linnuillakin. Tiesin, että Pyry on innokas noutamaan, mutta luovutus ontuu. Todennäköisyys kunnolliseen luovutukseen oli ehkä 50%. Luulin, että siellä olisi ollut järjestäjien puolesta noutolintu, mutta niin ei ollutkaan. Jokaisen olisi pitänyt ottaa mukaansa jokin oma esine. Se olisi ehkä hieman parantanut onnistumismahdollisuutta. No, otin edellisen kilpailijan noutokapulan lainaan, se oli vähän suurehko kapula ja se oli maalattu toisesta päästä punaiseksi. Menimme rantaan ja tuomarina ollut Seppo Eerola antoi luvan toimia. Nakkasin kapulan veteen ja Eerola antoi luvan noutaa. Annoin Pyrylle noutokäskyn ja se lähti innolla toimeen. Pyry juoksi ensin viereisen laiturin päähän, muttei uskaltanut hypätä sieltä. Sitten ohjasin Pyryn laiturin vierestä veteen ja Pyry lähtikin uimaan todella innokkaasti. Kapulan nouto onnistui hyvin, mutta Pyry otti kiinni kapulan maalatusta kohdasta ja maalle tullessa se tipahti suusta automaattisesti ja kun juuri tämä asia ontui niin en saanut Pyryä koskaan tuomaan kapulaa vierelle.
Taulukko 1. Pyryn arvostelu vesityökokeessa
|
Veteenmenohalukkuus
|
5 - erinomainen
|
|
Kantaminen
|
1 - pudottelee
|
|
Pureskelu
|
5 - ei pure
|
|
Luovutus
|
5 - pudottaa
|
Pisteet 2 x 3p = 6 pistettä.

Sitten päivä koiran osalta olikin ohitse. Iltapäivällä kävimme kuuntelemassa luennon kanakoiran rakenteesta ja sen jälkeen menimme vähäksi aikaa lepäilemään majapaikkaan ja tulimme takaisin kun koiran luonnetesti-esittely alkoi. Luonnetesti oli mielenkiintoista seurattavaa. Siinä koiran hermoja testattiin monenlaisin ärsykkein. Jätettiin koira yksin metsään, testattiin koiraa sen ollessa isännän vieressä tai yksinään ja jokin uhka tuli sitä kohti (vanerinen ihmishahmo, ihminen puettuna lakanaan = haamu) sekä muutamaa muutakin tilannetta. Päivän päätteksi oli vielä ryhmätuomarien arvonta ja iltanuotiolla turinointia ja makkaran paistoa.
KANAKOIRIEN ERIKOISKOE

Sunnuntaina oli siis itse päätapahtuma. Aamulla kokoonnuttiin Karhunmäkeen ja sieltä jokainen ryhmä lähti omalle alueelleen. Meidän ryhmän numero oli 19, jonka tuomarina toimi Matti Louko. Louko varoittelikin aamulla kelistä, että vaikeaa tulee olemaan riistatyön saanti, kun keli oli kuin morsian - kuuma, kuiva ja tyven. Alueenamme oli Ylistaron laakeet aakeet. Ryhmässämme oli 6 koiraa Kkss:t Kikka ja Emilia, Lkss Vellu, Lkuv:t Mez ja Veera sekä Pyry. Me olimme ryhmän viimeisimpiä. Kaksi ensimmäistä hakuerää meni meiltä ilman riistakosketuksia. Pyry sai esittää hienoa hakuaan, joka miellytti myös tuomarin silmää. Valitettavasti vain meidän maastoon ei sattunut linnun lintua. Yksi komea jäniksen ajo sattui kuitenkin heti ensimmäisen erän alussa. Kahden erän jälkeen muut koirat kuin Mez ja Pyry olivat saaneet kokeilla riistatilannetta, joten meille oli nyt luvassa "varmat paikat". Kolmannessa erässä heti autojen parkkeerauksessa huomasimme kahden fasaanikukon menevän läheiseen ojaan - oli Mezin vuoro. Tilannehan oli aika vaikea, koska fasaanit olivat ojassa. Mez kyllä löysi ne, muttei se seisontaan asti päässyt, kun fasaani meni jo menojaan. Sen jälkeen mentiinkin taas uutta kierrosta, kunnes meidät huudettiin paikalle - nyt oli Pyryllä näytön paikka.

Menimme pitkään heinikkoon ja Pyry alkoi vainuta heti jotain mielenkiintoista ja tapaili seisontaa, mutta ote oli hieman epävarma. Haju tuli, mutta kun ilma oli tyven, niin paikallistaminen tuotti nuorelle koiralle vaikeuksia. Pyrylle tuli siitä kaksi törmäystä ja se kuumui liikaa, joten annettiin Emilian yrittää vuorostaan. Emilia löysikin pyitä ja fasaaneja, mutta riistatyö ei ottanut onnistuakseen. Me päästiin taas vuoroon. Menimme vähän matkaa ja siinä se oli. Pyry otti seisonnan pienen kumpareen sivulta ja tuomari antoi luvan toimia. Käskin Pyryn ajaa ja ajo tulikin, mutta mitään ei lähtenyt vaan Pyry seisoi uudestaan ja taas käsky ajoon - Fasaanikukko narutti meitä 10-0 emmekä saaneet sitä siitä ylös. Pyry alkoi taas hieman kuumentua. Menimme takaisin pellolle ja Pyry haki tuttuun tapaan laajasti ja otti heti kaukaa pellon laidasta seisonnan. Taas tuli kiire ja emme ehtineet tarpeeksi kauas, kun Pyryn hermo petti ja fasaanikukko pyrähti lentoon. Samasta paikasta lähti vielä useita fasaaneita, mutta tilanne oli aivan liian kuuma Pyrylle. Näin meidän osuus oli suoritettu ja riistatyö jäi harmittavan pienen taakse, mutta liian kauas kuitenkin. Enää oli jäljellä loppukritiikki ja kotimatka.
Taulukko 2. Pyryn arvostelu KAER-kokeessa
| Hakuaika |
90 min |
| Juoksuvauhti |
4 - (0=ei juokse,
1=hidas, 5=kiitolaukkaa) |
| Päänasento |
3 - korkea |
| Tuulenkäyttö |
3 - (1=heikko, 5=erinomainen) |
| Laajuus |
300 m |
| Maaston peittävyys |
3 - (1=heikko, 5=erinomainen) |
| Haun etenevyys |
3 - (0=ei hyv., 1=heikko,
5=liikaa) |
| Hakukuvio |
3 - (0=ei lainkaan,
5=oma-al., säännöllinen) |
| Yhteistyö |
3 - (0=karkaa, 1=ei
piittaa, 5=tukeutuu paljon) |
| Puurtaminen |
1 - ei puurra |
| Vainu |
4 - (0=heikko, 5=erinomainen) |
| Metsästyshalu |
4 - (0=riittämätön,
5=erinomainen) |
Riistatyön puuttumisesta huolimatta olen todella ylpeä Pyrystä. Riistavietti on kohdallaan ja haku ainakin omasta mielestä aivan erinomainen, seisontojakin tuli kunhan ne vielä kestäisivätkin, peräänmenotkin pysähtyivät ihan hyvin. Seuraavaksi meillä on edessä 1½ kuukauden käytännön harjoittelu (TET-jakso), mutta niistä lisää sitten tuolla metsästysjuttu-puolella.